Mehiläistietoa

Mehiläisisiä on maailmassa yli 20 000 eri lajia. Suurin osa näistä lajeista on erakkomehiläisiä. Osa mehiläisistä, kuten tarhamehiläiset ja kimalaiset muodostavat yhteiskuntia. Meillä Suomessa elävä tarhamehiläislaji on nimeltään eurooppalainen hunajamehiläinen (Apis mellifera). Sitä on useita eri rotuja, kuten italialaisia ja krainilaisia. Tarhamehiläiset eivät elä luonnostaan Suomessa vaan ne tuotiin Suomeen 1700-luvulla Etelä-Ruotsista ja Baltiasta. Tosin nykyään ilmaston jo hieman lämmettyä, villejä tarhamehiläisiä voi esiintyä eteläisimmässä Suomessa sopivissa puunkoloissa. Toki villejä tarhamehiläisiä ei juuri ole Euroopassakaan vaan lähes kaikki asuvat ihmisten tekemissä pesissä.

Tarhatut mehiläiset eivät voi korvata muita pölyttäjiä, kuten kimalaisia ja erakkomehiläisiä ja toisin päin, mutta ne täydentävät toisiaan. Tarhatut mehiläiset sopivat erityisesti laajojen kukintojen pölyttämiseen. Käytännössä, kun puhumme mehiläisistä, puhumme tarhatusta yhteiskuntia muodostavista mehiläisistä, mutta älkäämme unohtako mehiläisten isoa elonkirjoa, sillä jokainen pölyttäjä on tärkeä.

Missä voin nähdä mehiläispesän?

Mehiläispesät ovat yleisimmin niityn tai pellon laidassa. Ihanteellisin paikka mehiläispesälle on puolivarjoinen paikka, johon aurinko paistaa erityisesti aamulla ja illalla näin pidentäen mehiläisten lentoaikaa. Yhdelle tarhalle sijoitetaan muutamia pesiä. Meillä on yleensä vähintään kolme tai neljä pesää per tarha, mutta keskimäärin noin 6 pesää per tarha. Tarhojen välillä on hyvä pitää vähintään noin kahden kilometrin välimatkaa, mielellään pidempää, jotta ravintoa riittää kaikille pörreille ja ettei mehiläisten tautipaine kasva liian suureksi.

Ketkä mehiläispesässä asuu?

Kuningatar – eli emo on kaikkien mehiläisyhdyskunnan yksilöiden äiti. Niitä on pesässä normaalisti vain yksi ja sen ainoa tehtävä on munia jälkeläisiä. Kuningatar käy muutaman päivän aikana yhdellä tai useammalla häälennolla pariutumassa useamman eri kuhnurin kanssa. Häälentojakso tapahtuu vain kerran, vaikka muninta jatkuu useamman vuoden. Kuningatar on yhdyskunnan pitkäikäisin yksilö ja voi elää jopa viisi vuotta.

Kuhnuri – urosmehiläinen, jonka ainut tehtävä on päästä pariutumaan, sillä ei ole muita työvelvoitteita. Kuhnurilla ei ole pistintä, mutta ne ovat hieman suurempia, kuin työläiset. Ne elävät puolitoista kuukautta kesäisin ja syksyn tullen ne häädetään pois mehiläisyhdyskunnasta.

Työläinen – naaras, yhdyskunnan perusjäsen, joka tekee kaikki työt: pesän siivouksen, toukkien ruokinnan, ruuan hankinnan, pesän puolustamisen, rakentamisen, viestimisen ja kuningattaren hoitamisen.

 

Mitä mehiläiset tuottavat?

Mehiläisvaha - mehiläisen erittämä vaha, josta tehdään kennostot pesään sekä peitetään hunaja ja mehiläisen toukat. Ihminen käyttää vahaa mm. kynttilöihin, puupintojen käsittelyyn ja lääketeollisuuteen.

Siitepöly – Mehiläiset käyttävät siitepölyä sellaisenaan toukkien ruokinnassa ja varastoivat sitä myös kennoihin. Ihmiset käyttävät siitepölyä tuoreena, kuivattuna tai pakastettuna.

Propolis – luonnon oma antibiootti, jolla mehiläiset tilkitsevät pesää ja suojaavat sitä vahingollisilta bakteereilta.

Perga – entsyymien avulla maitohappokäytetty siitepöly. Nuoret mehiläiset syövät pergaa, jotta pystyvät tuottamaan toukille ruokamehua tai emomaitoa. Ihmiset syövät pergaa sellaisenaan tai hunajaan lisättynä.

Mehiläismyrkky – mehiläisen erittämä myrkky, jota käytetään raaka-aine lääketieteessä ja kauneudenhoitotuotteissa. Mehiläismyrkkyä kerätään siihen kehitetyn laitteen avulla. Mehiläinen pistää myrkkyrauhasensa tyhjäksi lasilevylle, josta kuivunut myrkky otetaan talteen.

Emomaito (Royal Jelly) – kuningatarmehiläiselle valmistettu erikoisruoka, joka sisältää mm. paljon erilaisia B-ryhmän vitamiineeja, proteiinia, aminohappoja, rasvoja, kivennäisaineita ja hivenaineita. Emomaitoa voi syödä sellaisenaan ja sitä käytetään raaka-aineena myös kosmetiikkateollisuudessa.

Pölyttäjien tilanne

Tarhamehiläisillä menee yleensä ottaen hyvin. Tosin maailmalla ja Suomessakin on ollut tarhamehiläisten joukkokuolemia.  2013 Inkoossa ja 2015 Loimaalla tapahtui valitettavat joukkokuolemat Suomessa. Yksi suurimmista syistä tarhattujen mehiläisten hyvään määrälliseen kehitykseen ovat tarhaajat, jotka voivat yleensä korvata kuolleet pesät tekemällä uusia pikkupesiä – jaokkeita. Ilman tarhaajia tarhamehiläisten määrä romahtaisi maailmanlaajuisesti. Tarhamehiläisiä vaivaa useat eri taudit ja loiset, kuten varroapunkki ja esikotelomätä. Näitä tauteja on hoidettava tarhaajan toimesta tai muuten lähes aina koko pesä kuolee.

Tarhatut mehiläiset ovat tärkeitä pölytystyössä, mutta eivät varsinaisesti auta muita mehiläisiä tai pölyttäjiä, sillä ovathan ne ainakin osittain kilpailijoita keskenään. Tosin, jos tarhamehiläinen onnistuu pölytyksessään niin hyvin, että seuraavana vuonna onkin paljon enemmän kukkia mistä siemaista mettä hyötyvät tästä muutkin mehiläiset ja pölyttäjät. Tarhatulla eurooppalaisella hunajamehiläisellä (Apis mellifera), joka on yksi laji ei kuitenkaan pelasteta muita mehiläisiä, joita on  yli 20 000 lajia. Tarhamehiläisillä voidaan kuitenkin pelastaa pölytystä, mutta liiaksi yhteen lajiin nojautuminen voi olla hieman riskaabelia.

Ei tarhattujen mehiläisten ja muiden pölyttäjien tilanne ei ole yhtä ruusuinen, kuin tarhamehiläisten. Suomessa luonnonvaraisten pölyttäjien määrän laskusta on epäsuoria viitteitä, kuten hyönteispölytteisten viljelykasvien sadon pienentymiset. Todennäköisesti luonnonpölyttäjät ovat siis vähenemässä tai jo vähentynyt Suomessa. Tätä vähenemistä voi paikata tarhamehiläisillä ainakin viljelyskasvien pölyttämisessä. Pölyttäjäkato on vakava uhka niin pölyttäjille itselleen, kuin pölytettäville kasveille. Siksi on koitettava ylläpitää/parantaa nykyistä tilannetta. Pölyttäjäkadosta ei kuitenkaan tiedetä tai ymmärretä vielä läheskään kaikkia asioita ja käsitykset siitä saattavatkin muuttua uuden tiedon valossa.

 

Miten voin auttaa ja toiminnallani lisätä mehiläisiä ja muita pölyttäjiä?

1. Istuta pölyttäjille hyödyllisiä kasveja, kuten hunajakukkaa tai muita ravintorikkaita kasveja.

2. Jätä nurmikko leikkaamatta ja ota rennosti.

3. Rakenna hyönteishotelli.

4. Jätä turhat myrkyt kauppaan ja säästä pölyttäjät ja rahaa.

5. Osta tuotteita, joihin tarvitaan mehiläisten tai pölyttäjien panostusta, kuten hunajaa! ;D

→ lisää tuotteiden kysyntää → lisää mehiläisten tarvetta → lisää pölyttäjiä → lisää tarjontaa

 

 

 

 

Takaisin ylös
Tämä sivusto käyttää evästeitä parhaan käyttäjäkokemuksen varmistamiseksi.
Ok