Mehiläistietoa

Mehiläisiä on maailmassa yli 20 000 eri lajia. Suurin osa näistä lajeista on erakkomehiläisiä. Osa mehiläisistä kuten tarhamehiläiset ja kimalaiset muodostavat yhteiskuntia. Meillä Suomessa elävä tarhamehiläislaji on nimeltään eurooppalainen hunajamehiläinen (Apis mellifera). Sitä on useita eri rotuja kuten italialaisia ja krainilaisia. 

Tarhamehiläiset eivät elä luonnostaan Suomessa, vaan ensimmäinen pesä tuotiin Suomeen 1700-luvulla Baltiasta (Lue lisää mehiläishoidon historiasta Suomessa tästä). Tosin nykyään ilmaston jo hieman lämmettyä, villejä tarhamehiläisiä voi esiintyä eteläisimmässä Suomessa esimerkiksi sopivissa puunkoloissa. 

Tarhatut mehiläiset eivät voi täysin korvata muita pölyttäjiä, kuten kimalaisia ja erakkomehiläisiä ja toisin päin, mutta ne täydentävät toisiaan. Tarhatut mehiläiset sopivat erityisesti laajojen kukintojen pölyttämiseen. Käytännössä, kun puhumme mehiläisistä, puhumme tarhatusta yhteiskuntia muodostavista mehiläisistä, mutta älkäämme unohtako mehiläisten isoa elonkirjoa, sillä jokainen pölyttäjä on tärkeä. Seuraavat kolme kohtaa kertovat tarhamehiläisistä (Apis mellifera), joissa niihin viitataan yksinkertaisemmin vain mehiläisinä.

Missä voin nähdä mehiläispesän?

Mehiläispesät ovat yleisimmin niityn tai pellon laidassa. Ihanteellisin paikka mehiläispesälle on puolivarjoinen paikka, johon aurinko paistaa erityisesti aamulla ja illalla näin pidentäen mehiläisten lentoaikaa. Yhdelle tarhalle sijoitetaan muutamia pesiä. Meillä on yleensä vähintään kolme tai neljä pesää per tarha, mutta keskimäärin noin 6 pesää per tarha. Tarhojen välillä on hyvä pitää vähintään noin kahden kilometrin välimatkaa, mielellään pidempää, jotta ravintoa riittää kaikille pörreille ja ettei mehiläisten tautipaine kasva liian suureksi.

Ketkä mehiläispesässä asuu?

Kuningatar – eli emo on kaikkien mehiläisyhdyskunnan yksilöiden äiti. Niitä on pesässä normaalisti vain yksi ja sen tehtävänä on munia jälkeläisiä. Kuningatar käy muutaman päivän aikana yhdellä tai useammalla häälennolla pariutumassa useamman eri kuhnurin kanssa. Häälentojakso tapahtuu vain kerran, vaikka muninta jatkuu useamman vuoden. Kuningatar on yhdyskunnan pitkäikäisin yksilö ja voi elää jopa viisi vuotta.

Kuhnuri – urosmehiläinen, jonka ainut tehtävä on päästä pariutumaan, sillä ei ole muita työvelvoitteita. Kuhnurilla ei ole pistintä, mutta ne ovat hieman suurempia, kuin työläiset. Ne elävät puolitoista kuukautta kesäisin ja syksyn tullen ne häädetään pois mehiläisyhdyskunnasta.

Työläinen – naaras, yhdyskunnan perusjäsen, joka tekee lähes kaikki työt. Esimerkiksi pesän siivouksen, toukkien ruokinnan, ruuan hankinnan, pesän puolustamisen, rakentamisen ja kuningattaren hoitamisen. Työmehiläiset aloittavat työuransa siivoojina, josta ne etenevät toukkien ruokkijoiksi ja niin edelleen, lopulta lentomehiläisiksi, kerämään mm. mettä, vettä ja siitepölyä.

Työmehiläiset päättävät monista yhteiskunnan asioita. Myös kuningattarella on tärkeitä tehtäviä ja jonkin verran sanavaltaa, mutta työmehiläiset päättävät myös kuningattaren itsensä kohtalosta. Esimerkiksi jos kuningatar ei kykene hoitamaan yhteiskunnan asioita vaaditulla tavalla, työläiset voivat valita nuorista toukista uuden kuningattaren. Tämä vaikuttaa siltä, että mehiläisyhteiskuntaa johtavat tavalliset työssäkäyvät mehiläiset erinäisten prosessien kautta, mikä ilmenee muun muassa parviälynä.

 

Mitä mehiläiset tuottavat?

Mehiläisvaha - mehiläisen erittämä vaha, josta tehdään kennostot pesään sekä peitetään hunaja ja mehiläisen toukat. Ihminen käyttää vahaa mm. kynttilöihin, puupintojen käsittelyyn ja lääketeollisuuteen.

Siitepöly – Mehiläiset käyttävät siitepölyä sellaisenaan toukkien ruokinnassa ja varastoivat sitä myös kennoihin. Ihmiset käyttävät siitepölyä mm. tuoreena, kuivattuna tai pakastettuna.

Propolis – aine, jolla mehiläiset tilkitsevät pesää ja suojaavat sitä vahingollisilta bakteereilta.

Perga – entsyymien avulla maitohappokäytetty siitepöly. Nuoret mehiläiset syövät pergaa, jotta pystyvät tuottamaan toukille ruokamehua tai emomaitoa. Ihmiset syövät pergaa mm. sellaisenaan tai hunajaan lisättynä.

Mehiläismyrkky – mehiläisen erittämä myrkky, jota käytetään raaka-aine lääketieteessä ja kauneudenhoitotuotteissa. Mehiläismyrkkyä kerätään siihen kehitetyn laitteen avulla. Mehiläinen pistää myrkkyrauhasensa tyhjäksi lasilevylle, josta kuivunut myrkky otetaan talteen.

Emomaito (Royal Jelly) – kuningatarmehiläiselle valmistettu erikoisruoka, joka sisältää mm. paljon erilaisia B-ryhmän vitamiineeja, proteiinia, aminohappoja, rasvoja, kivennäisaineita ja hivenaineita. Emomaitoa voi syödä sellaisenaan ja sitä käytetään raaka-aineena myös kosmetiikkateollisuudessa.

Pölyttäjien tilanne

Tarhamehiläisillä menee yleensä ottaen hyvin — ainakin määrällisesti, mutta ei kaikkialla. Maailmalla ja Suomessakin on tapahtunut tarhamehiläisten joukkokuolemia. Suomessa tapahtui mm. 2013 Inkoossa ja 2015 Loimaalla valitettavat tapahtumat. Loimaan tapauksen taustalla oli tietty kasvinsuojeluaine. Yksi syistä tarhattujen mehiläisten hyvään määrälliseen kehitykseen ovat tarhaajat, jotka voivat yleensä korvata kuolleet pesät tekemällä uusia pikkupesiä – jaokkeita. Toki hunajamehiläiset lisääntyvät luontaisesti myös parveilemalla, mutta vapaan parveilun ongelmat löytyvät mm.ihmisten savupiipuista ja ilmastointiventtiileistä.

Tarhamehiläisiä vaivaa myös useat eri taudit ja loiset, kuten varroapunkki ja esikotelomätä. Näitä tauteja ja loisia on hoidettava tai muuten lähes aina koko pesä kuolee. Villeinä elävät lajitoverit ovat kehittäneet esimerkiksi punkkia vastaan vastustuskykyä, puremalla punkkien jalkoja poikki ja parveilemalla, aiheuttaen sikiökatkoksen mehiläipesässä, jolloin punkit eivät voi lisääntyä. Ei villien hunajamehiläisten varoan vastutuskyä voi lisätä jalostamalla mehiläisiä ja valitsemalla suvun jatkajaksi, punkin kanssa paremmin toimeentulevia kantoja.

Tarhatut mehiläiset ovat erittäin tärkeitä pölytystyössä, mutta eivät varsinaisesti auta muita mehiläisiä tai pölyttäjiä, sillä ovathan ne ainakin osittain kilpailijoita keskenään. Tosin, jos tarhamehiläinen onnistuu pölytyksessään niin hyvin, että seuraavana vuonna onkin paljon enemmän kukkia, mistä siemaista mettä, hyötyvät tästä muutkin mehiläiset ja pölyttäjät. Tarhatulla eurooppalaisella hunajamehiläisellä (Apis mellifera), joka on yksi laji ei kuitenkaan pelasteta muita mehiläisiä, joita on yli 20 000 lajia. Sillä voidaan kuitenkin pelastaa pölytystä, mikä on erittäin merkittävä asia, mutta liiaksi yhteen lajiin nojautuminen voi olla hieman riskaabelia.

Tarhaamattomien mehiläisten ja muiden pölyttäjien tilanne ei ole yhtä hyvä kuin tarhamehiläisten. Suomessa luonnonvaraisten pölyttäjien määrän laskusta on epäsuoria viitteitä, kuten hyönteispölytteisten viljelykasvien sadon pienentymiset. Todennäköisesti luonnonpölyttäjät ovat siis vähenemässä tai jo vähentynyt Suomessa. Tätä vähenemistä voi osittain paikata tarhamehiläisillä ainakin viljelyskasvien pölyttämisessä, mutta on hyvä muistaa, että liika on liikaa. Jos tarhamehiläisiä on liikaa samassa paikassa, vaikuttaa se muihin pölyttäjäpopulaatioihin todennäköisesti negatiivisesti. Suomessa on kuitenkin paikoin pulaa pölyttäjistä, kerrotaan Sitran artikkelissa.

Pölyttäjäkato on vakava uhka niin pölyttäjille itselleen kuin pölytettäville kasveille ja meille ihmisille. Siksi on koetettava ylläpitää/parantaa nykyistä tilannetta. Mehiläisten kuolemien taustalla on monia ilmiöitä ja se on niiden summa. Pölyttäjäkadosta ei kuitenkaan tiedetä tai ymmärretä vielä läheskään kaikkia asioita ja käsitykset siitä saattavatkin muuttua uuden tiedon valossa. Päivittelemme tätä tekstiä aina silloin tällöin, ja kehitysehdotuksia otamme mielellämme vastaan.  

Miten voin auttaa ja toiminnallani lisätä mehiläisiä, muita pölyttäjiä ja tukea pölytystyötä?

1. Istuta pölyttäjille hyödyllisiä kasveja, kuten hunajakukkaa tai muita ravintorikkaita kasveja.

2. Jätä nurmikko leikkaamatta ja ota rennosti.

3. Rakenna hyönteishotelli.

4. Jätä turhat myrkyt kauppaan ja säästä pölyttäjiä ja rahaa.

5. Osta tuotteita, joihin tarvitaan mehiläisten tai pölyttäjien panostusta, kuten hunajaa! ;D

→ lisää tuotteiden kysyntää → lisää mehiläisten tarvetta → lisää pölyttäjiä → lisää tarjontaa

Lisää asiaa: https://yle.fi/aihe/kategoria/luonto/pelasta-porriainen

 

Muuta:

Mielenkiintoinen tieto on, että noin 2% mehiläislajeista pölyttää noin 80% pölytettävistä viljelykasveista (Lisää klikkaamalla tästä).

Takaisin ylös
Tämä sivusto käyttää evästeitä parhaan käyttäjäkokemuksen varmistamiseksi.
Ok